Skip to main content

Kuva

Miten EU:n päästökauppa toimii?

Mitä on päästökauppa?

Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Euroopan sisäisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt halutaan pitää koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Siksi on perustettu päästökauppa. Mitä päästökaupassa tapahtuu?

Päästökaupan on siis tarkoitus pitää kasvihuonekaasupäästöt EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Päästökaupan tavoite on saada yritykset vähentämään päästöjään, sillä saastuttaminen on kallista. Samalla se toimii suunnannäyttäjänä EU:lle, jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämälle polulle.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan osuus on hieman alle puolet kasvihuonekaasupäästöistä.
 

Päästökaupan historiaa

Päästökauppa alkoi EU:n sisällä vuonna 2005. Idea lähti vuoden 1997 Kioton ilmastosopimuksesta. Siinä haluttiin luoda markkinapohjainen malli, jolla saadaan hillitty hiilidioksidipäästöjen päätymistä ilmakehään. Syntyi päästökauppa, jossa teollisuus- ja energiantuotantolaitokset maksavat oikeudesta tuottaa hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

EU:n päästökauppa jakautuu kausiin. Tällä hetkellä on meneillään kolmas kausi (2013 - 2020). Jokaiselle kaudelle määritellään erikseen tietty kiintiö päästöoikeuksia. Niitä ei toki jaeta markkinoille kerralla, vaan jokaiselle vuodelle on oma kiintiönsä.

Seuraavalle eli neljännelle kaudelle (2021-2030) on sovittu uudistuksia. Päästökattoa, eli vuosittain liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien ylärajaa, kiristetään kiihtyvämmällä vauhdilla. Jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä laskee jatkossa 2,2 % vuosittain. Nyt kokonaismäärä on laskenut 1,74 % vuodessa.
 

Päästökauppa pähkinänkuoressa

Perusajatuksena päästökaupassa on luoda hintalappu ilmastonmuutosta kiihdyttäville päästöille. Tällä tavalla voidaan ohjata haitallisten päästöjen pienentämistä markkinaehtoisesti.

Pääs­tö­oi­keus an­taa niiden omis­ta­jal­le oikeuden tuot­taa tietyn mää­rän kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä (edellisessä kuvassa, Free allocation). Jos pääs­tö­oi­keuksia myy eteenpäin, siir­tyy lupa tuot­taa pääs­tö­jä kaupan mukana uu­del­le omis­ta­jal­le. Pääs­tö­oi­keuk­sien ko­ko­nais­mää­rä kertoo, kuinka pal­jon pääs­tö­jä kokonaisuudessa voi tuot­taa.
 

Mitä käytännössä tapahtuu?

Päästöjä tuottavilla tahoilla on velvollisuus todentaa aiheuttamansa päästöt. Laitosten toiminnanharjoittajien täytyy palauttaa joka vuosi 30.4. mennessä kyseisestä laitoksesta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneita todennettuja kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Jos tuottaja on alijäämäinen, tulee ostaa markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Ylijäämäinen tuottaja taas on voinut myydä päästöoikeuksia markkinoille.
 

Mitä markkinaehtoisuus tarkoittaa?

Markkinaehtoisuus tarkoittaa, että yritykset voivat valita aidosti päästöjen vähentämisen tai ostaa päästöoikeuksia, ja ns. maksaa saastuttamisen pois. Päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siihen vaikuttaa myös päästöoikeuksien pienenevä enimmäismäärä. Markkinoilla toimivat välittäjät noteeraavat eli esittävät hintoja päästöille, joista käydään kauppaa.

Päästökaupan piirissä olevilla toiminnanharjoittajilla tulee olla toiminnanharjoittajan päästöoikeustili erikseen jokaiselle laitokselle, jolla on päästölupa. Samalla tavalla päästökauppaan kuuluvalla lentoyhtiöllä pitää olla ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili unionin rekisterissä. Myös päästöjen todentajilla täytyy olla oma tili. Päästöoikeudet mitätöidään tilin kautta, jolloin päästöoikeus poistuu markkinoilta. Tämä aiheuttaa huutokauppajärjestelemään jäljelle jäävien, yhä vähäisempien päästöoikeuksien hinnannousua. 

Päästökaupan piiriin kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset.


Päästökaupan laajentuminen tulevaisuudessa

Päästökauppaa on ehdotettu laajennettavaksi uusille sektoreille, esimerkiksi tieliikenteeseen, kiinteistökohtaiseen lämmitykseen tai meriliikenteeseen.

Vuonna 2019 kiristettiin henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja. Uusien rajojen mukaisesti vuodesta 2030 alkaen hiilidioksidipäästöt pienenevät keskimäärin 37,5 % uusien henkilöautojen osalta ja uusien pakettiautojen päästöt keskimäärin 31% pienemmät kuin vuonna 2021.

Kuva

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumpun osto-opas

Kun harkitset ilma-vesilämpöpumpun hankintaa, on tärkeää ottaa huomioon lämpöpumpun asentamiseen liittyvät vaatimukset. Näitä ovat esimerkiksi laitteen sijoituspaikka sekä pääsulakkeen koko. Lue mitä muuta kannattaa huomioida!

Kuva

Vanhempi nainen venyttelee aamuauringossa kotinsa ikkunan luona

Aurinkoenergiassa on järkeä Suomessakin

Aurinkopaneelit eivät tuota sähköä täällä pohjoisessa, arvelee moni. Ehei, aurinko säteilee Suomen eteläosissa yhtä paljon kuin esimerkiksi Saksassa – ja Pohjois-Suomessakin aika hyvin. Paneelit ovat mainio ratkaisu oman sähkölaskun pienentämiseen.

Kuva

Sami Jauhojärvi harkitsee aurinkopaneelien hankintaa

Aurinko tarjoaa enemmän kuin energiaa

Loisteen energialähettiläs Sami "Musti" Jauhojärvi on kiinnostunut tuottamaan itse sähköä aurinkopaneeleilla. Hän on pitkään harkinnut aurinkopaneelejien hankintaa. Joko hän teki kaupat aurinkopaneeleista vai siirtyikö päätös tulevaisuuteen?

Kuva

Petri Rutanen ulko-ovella

Sähkölasku ja lämpötila hallintaan ilmalämpöpumpulla

Mäntsäläläinen Petri Rutanen osti ilmalämpöpumpun omakotitalonsa lattialämmityksen kaveriksi. Nyt kodin lämpötila pysyy aina tasaisena kännykällä ohjaten.