Aurinko tarjoaa enemmän kuin energiaa

Aurinko paistaa taas lähes yötä päivää täällä eteläisemmässä Suomessa ja läpi yön napapiirin korkeudelta ylöspäin. Keväällä minulla heräsi ajatus, että pitäisikö tuosta taivaankappaleesta säteilevää energiaa yrittää hyödyntää muutenkin kuin valona ja lämpönä. Päätin kysyä tarjousta katolle asennettavista aurinkopaneeleista. Sain Loisteelta tarjouksen, ja voin sanoa, että aika moni asia yllätti minut.
 

Katon kunto vaikuttaa aurinkopaneelien asennukseen

Aurinkopaneelitarjousta soittaessani myyjä kyseli asioita kattoon liittyen. Tällä kertaa minulla oli erittäin helppo antaa suoraan tarkkoja vastauksia hänelle. Tiilikatollemme oli vuosien saatossa kertynyt kohtuullinen määrä sammalta, joka oli tietenkin alkanut juuristoineen heikentää katon pintaa. Toissa kesän viikkoja kestäneet paahtavat helteet ilman vesisateita kuivattivat valtaosan etelän/lännen puolen lappeen sammaleesta pois, mutta varjon puolen lappeella sammalta näkyi vielä turhan paljon. Kuluneen kevään projektina oli pesettää ja pinnoittaa katto, jotta tiilet kestäisivät hyväkuntoisina seuraavat 15 vuotta ja pitäisivät talon kuivana. Katon huollon vuoksi minulla oli tiedossani katon neliömäärä, kattokulma ja räystään korkeus, jotka siis helpottivat tarjouspyynnön tekoa aurinkopaneeleista.

Loisteen edustajan sai siis tarkat tiedot katosta, ja tarjouspyynnön sai luotettavasti hoidettua puhelimella. Katon huollon yhteydessä muuten jouduttiin vaihtamaan kaikkiaan 17 kattotiiltä, joihin sammal oli tehnyt reiän, tai vahingoittanut pintaa niin, että se oli pinnoittamista varten jo liian huonossa kunnossa. Pelkästään huonokuntoisten tiilien vaihdon takia voin huojentuneena sanoa, että katon pinnoitus kannatti, vaikka sillä on ikää vasta 16 vuotta. Olen sellainen tyyppi, että teetän mieluummin huolto- kuin korjaustöitä omaisuudelleni, sillä siten yleensä selviää huomattavasti halvemmalla pitkässä juoksussa. Jos siis vähänkään epäilet kattosi kuntoa, niin kannattaa pyytää tarjous sen kunnostamisesta, ja saat samalla arvokasta tietoa sen kunnosta!
 

Sähkönkulutus on hyvä tietää tarjousta pyytäessä

Aurinkopaneeleiden tarjouksen yhteydessä myyjä tiedusteli vuotuista sähkönkulutustamme. Vaikka paljon tiedänkin talostamme, niin mistä minä sen sähkönkulutuksen tietäisin? Sähkö tulee johtoa myöden, maksan sähkölaskut ja olen tyytyväinen, että homma toimii. Sieltä sähkölaskustahan se kulutusarvio löytyy, kun sitä riittävän pitkälle lukee. Olen minäkin laskun monesti läpi lukenut, mutta ei kulutusarvio ollut mieleeni jäänyt. Nyt se kuitenkin jäi, hieman yli 21 000 kWh (kilowattitunti) vuodessa. Onko se vähän vai paljon? Ei minulla pari kuukautta sitten ollut minkäänlaista hajua perusomakotitalon sähkönkulutuksesta.

Muutamia viikkoja sitten sähkönkulutus tuli sattumalta puheeksi ystävän kanssa. Heidän sähköllä lämpiävän omakotitalonsa kulutus on noin 17 000 kWh vuodessa, ja talomme ovat suunnilleen saman kokoiset. Hälytyskellot alkoivat soida päässäni, sillä meidän talossamme on maalämpö, jonka pitäisi sähkönkulutuksen kannalta olla huomattavasti taloudellisempi kuin suora sähkölämmitys. Aloin tutkia talojen sähkönkulutusta myös internetistä ja totesin, että jotakin tarvitsee tehdä kulutuksen pienentämiseksi. Kiitos aurinkopaneelitarjouksen, nyt projektina on selvittää mihin meillä hukkuu sähköä, ja sitä myötä rahaa, tällä hetkellä. Yksi iso eroavaisuus ystäväni taloon sähkönkulutuksessa on sauna. Heillä on puusauna, meillä sähkösauna. Se ei kuitenkaan selitä tuota yli 4 000 kWh:n eroa, sillä 8 kilowatin kiukaamme saisi edellä mainitulla kulutuserolla vuodessa olla päällä yli 500 tuntia, eli melkein puolitoista tuntia joka päivä. Ja ihan joka päivä se ei sitä kyllä ole. Onneksi Olympiasähkö ei ole hinnan kiroissa, ehkäpä edullisista sähkölaskuista johtuen sähkönkulutuksen kontrolli on myös jäänyt vähemmälle?!
 

Maksavatko aurinkopaneelit itsensä takaisin?

Itsessään aurinkopaneeleista selvisi pelkän tarjouksen lukemisen perusteella erittäin paljon. Aiemmin minulla ei ole ollut hajuakaan paneeleiden kustannuksista, montako niitä on järkevää katolle asennuttaa, saatikka niiden teknisestä käyttöiästä. Sen verran tiesin, että kyse ei ole muutamien satasien investoinnista vaan hieman hintavammasta kokonaisuudesta. Eniten minut tarjouksessa yllätti se, että paneeleiden keskimääräinen käyttöikä on vähintään kolmekymmentä vuotta, siis kaksi kertaa enemmän kuin juuri remontoitu talomme katto on vanha. Yleisenä ajatuksena minulla on, että kaikenlaiset sähkölaitteet ovat käyttöiältään varsin lyhytaikaisia. Ei näköjään koske aurinkopaneeleita…

Tarjouksessa oli eriteltynä investointiin liittyviä asioita erittäin selkeästi; paljonko sähköntuotto-oletus on kyseisen kokoisella järjestelmällä vuodessa, paljonko tuotetusta sähköstä yleensä käytetään omaan käyttöön, paljonko sitä yleensä myydään verkkoon ja mikä on arvioitu paneeleiden takaisinmaksuaika. Kaikista edellä mainituista asioista oli tarjouksessa tietenkin selkeät euromääräiset laskelmat. Meidän katolla paneeleiden takaisinmaksuaika säästetyillä sähkökuluilla olisi noin neljätoista vuotta. Kuulostaa melko pitkältä ajalta, mutta kun asiaa ajattelee sijoituksena, niin se kuulostaa erittäin järkevältä. Sijoitus kuolettaa investoinnin siis neljässätoista vuodessa ja paneeleiden teknisen käyttöiän puolesta ne tuottaisivat meille vähintään kuusitoista seuraavaa vuotta puhdasta tuloa. Tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle olisi noin seitsemän prosenttia. Ei ollenkaan huono sijoitus! Ihmiset ovat tottuneet sijoittamaan osakkeisiin, rahastoihin yms., mutta tämä sijoitusajattelu oli minulle täysin uusi. Sijoituksen lisäksi paneelit nostavat kiinteistön arvoa, eli siitä tulisi tuplahyöty, mikäli kiinteistöä on joskus myymässä.
 

Tuotettua sähköä on mahdollista myös myydä

Toinen minut yllättänyt asia oli se, että myös Suomessa voi myydä verkkoon itse tuotettua sähköä. Keski-Eurooppalaisilta hiihtokollegoiltani kuulin aikanaan, että siellä se oli mahdollista jo aikoja sitten, mutta vielä 2000-luvun alkupuolella se ei Suomessa ollut mittausteknologian puutteellisuuden mukaan mahdollista. Suomessa sähkön myyminen verkkoon on mahdollistunut vuosien 2008-2009 jälkeen, kun markkinoille tuli tuntimittareita, jotka mittaavat sähkönkulutusta/-tuottoa tuntiperusteisesti.

Tiesitkö muuten, että tuntimittauksissa Suomi on ollut ihan maailman ensimmäisiä? Arvioitu sähköntuotto katoltamme olisi hieman alle 5 000kWh vuodessa. Se sai minut tutkimaan sähkön kulutusta ja verkkoon myymistä entistä tarkemmin. Jos sähköä ostaa tunneittain vaihtuvalla spot-hinnalla, niin suositeltavaa on käyttää omaa tuotantoa päiväaikaan, jolloin sähkön hinta sähkömarkkinoilla on huipussaan ja mahdollisesti myydä sähköä verkkoon muuna aikana. Sähkölaskusta pieni osa on varsinaista kulutetun sähkön osuutta, pitkälti laskun summa koostuu sähkön siirtomaksuista ja sähköveroista. Sen vuoksi kokonaishyöty itse tuotetusta sähköstä on huomattavasti suurempi kuin siitä saatu korvaus myytäessä sitä verkkoon. Internetistä löytyi tästäkin asiasta erittäin hyvin havainnollistettuja kaavioita. Summa summarum, paneelit katollamme säästäisivät tarjouksen laskelman mukaan sähkökulujamme reilusti yli viisisataa euroa vuodessa! Aika paljon, minun mielestäni.
 

Ai miksi meille ei ole vielä asennettu aurinkopaneeleita katolle?

Sen vuoksi, että tälle keväälle budjetoitu kattoremontti maksoi reilut viisi tuhatta euroa ja kesän aikana on edessä myös talon huoltomaalaus. Aurinkopaneelit saavat siis odottaa tulevan vuoden investointibudjettia. Sen olen kuitenkin päättänyt, että näin hyvää sijoitusta ei voi jättää lähitulevaisuudessa käyttämättä!
 

Aurinkoista kesää kaikille lukijoille!

Musti